Muutoksen juuret yhteisöissä – työ sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan Keniassa

Kilpajuoksija Rebecca Cheptegein traaginen kuolema hänen entisen kumppaninsa väkivallan seurauksena nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä väkivallan kulttuurista ja oikeusjärjestelmän puutteista kenialaisessa yhteiskunnassa. Cheptegein kuolema ei ollut vain yksittäinen tapaus, vaan osa laajempaa ongelmaa. Jo aiemmin maassa huomiota on saanut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esille nostava #EndFemicide-liike. Monilla sukupuolittuneen väkivallan uhreilla ei ole pääsyä tukeen tai oikeuteen Keniassa. Haastattelimme aiheesta KIOSin tukemaa Women Human Rights Defenders Hubia (WHRD-Hub), joka työskentelee naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Keniassa. 

Kenian tilanne on huolestuttava, ja erityisesti viimeaikainen naismurhien (englanniksi femicide) aalto on järkyttänyt monia. Vuonna 2023 Femicide Count Kenya -järjestö kirjasi 150 naismurhaa. Luku pitää sisällään vain mediassa raportoidut tapaukset. mikä on todennäköisesti vain osa todellisesta määrästä. 

“Keskimäärin Keniassa kuolee joka toinen päivä nainen tai tyttö. Usein syyllinen on joko aviomies, poikaystävä, isä tai muu perheenjäsen. Tilanteen järkyttävyyttä kuvaa se, että vuoden 2024 ensimmäisten kuukausien aikana 10 naista tapettiin, kiihdyttäen jo ennestään huolestuttavaa trendiä,” kommentoi WHRD-Hubin toiminnanjohtaja Salome Nduta. 

Sukupuolittunut väkivalta noussut uudelleen esille 

Kilpajuoksija Rebecca Cheptegein kuolema nosti aiheen uudelleen esille myös Keniassa, ja henkirikoksesta uutisoitiin myös Suomessa. Cheptegei kuoli hänen entisen kumppaninsa väkivallan uhrina. Tapaus asettuu osaksi laajempaa kontekstia, jossa ihmisoikeusjärjestöt, kuten WHRD-Hub, yrittävät yhä vahvemmin taistella sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan. Tapauksen jälkeen julkinen keskustelu naisiin kohdistuvasta väkivallasta on lisääntynyt, ja keskustelu näkyy esimerkiksi kampanjoiden ja mielenosoitusten muodossa. Järjestöt myös kouluttavat ihmisiä saadakseen aikaan yhteiskunnallista muutosta ja painetta lakimuutoksille, jotka suojelisivat naisia. 

Cheptegein tapauksen jälkeen myös kenialainen ja kansainvälinen media kiinnitti hetkellisesti huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan Keniassa. Huomio on kuitenkin ollut lyhytaikaista eikä ole johtanut laajempaan ja pysyvämpään muutokseen. 

Positiivisista muutoksista huolimatta haasteet ovat edelleen suuria 

Keniassa on nähty joitain positiivisia muutoksia lakien saralla. Esimerkiksi vuonna 2015 hyväksyttiin lakimuutos perheväkivallan kohteeksi joutuneiden naisten suojelemiseksi. Muutoksista huolimatta lakien valvonta ja toimeenpano ovat heikkoja, ja naisilla on edelleen monia esteitä oikeuden saamisessa. 

“Hallitus voisi tehdä enemmän, erityisesti paikallistasolla, jossa sukupuolittunutta väkivaltaa on ehkäisty Migorin, Kisumun ja Samburun kaltaisissa kunnissa. Vaaleihin liittyvä väkivalta, joka kohdistuu erityisesti naisiin, on myös vakava ongelma, johon on puututtava ajoissa,” Salome Nduta korostaa. 

Cheptegein murhan myötä järjestöt ovat nostaneet keskusteluun jälleen naisiin kohdistuvan väkivallan sekä naismurhat, joissa nainen joutuu uhriksi sukupuolensa vuoksi. Kansalaisyhteiskunta on vaatinut äänekkäästi nykyisten lakien parempaa toimeenpanoa ja vahvempia lakeja. Sosiaalisen median liikkeet, kuten #TOTALSHUTDOWNKE, #ENDFEMICIDEKE ja #WEARENOTSAFE, ovat pitäneet aiheen esillä. Keskustelun tavoitteena on muuttaa yhteiskunnan rakenteita ja asenteita sekä vaikuttaa poliittisesti. 

Yhteisöjen rooli väkivallan torjunnassa 

WHRD-Hub korostaa yhteisölähtöisten toimien tärkeyttä hallituksen toimenpiteiden täydentäjinä. Yhteisöjen organisoiminen toimintayhteisöiksi (Communities of Action, COA) voi vähentää sukupuolittunutta väkivaltaa. Keskus työskentelee naisten ihmisoikeuksien puolustajien kanssa, jotka toimivat ensimmäisinä vastaajina keräten tietoa väkivaltatapauksista ja helpottamalla uhrien oikeuden saantia. 

Yhteisöjen tasolla tehtävä työ on ratkaisevan tärkeää, sillä väkivalta tapahtuu usein juuri siellä. WHRD-Hub aikoo tehdä perusselvityksen kartoittaakseen sukupuolittuneen väkivallan tilannetta epävirallisilla asuinalueilla, joilla tieto seksuaalisesta ja sukupuoliväkivallasta (SGBV) on vähäistä. Tavoitteena on vaikuttaa päättäjiin, jotta naisia ja tyttöjä koskettavat ongelmat saataisiin ratkaistua. 

“Väkivallan torjunta edellyttää kokonaisvaltaista ja yhteisöllistä lähestymistapaa, joka puuttuu väkivallan syihin ja tukee sen uhreja. Yhteisöjen toiminnan organisoiminen on keskeinen strategia väkivallan vähentämiseksi,” Salome Nduta painottaa. 

Muutoksen tarve ja toiveet 

Jotta sukupuolittunut väkivalta saadaan kitkettyä, yhteiskunnan asenteiden on muututtava. Kansalaiskasvatus, joka kohdistuu sekä miehiin että naisiin, on tärkeä väline väkivallan juurisyiden ymmärtämisessä ja torjumisessa. Koulujen opetussuunnitelmiin tulisi sisällyttää aihe varhaisesta iästä alkaen, jotta lapset oppisivat kunnioittamaan toisiaan. 

Erityisesti naisihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat tukea työssään sukupuolittuneen väkivallan torjumiseksi. 

“Turvalliset tilat, hätämajoitus, koulutus, taloudellinen tuki ja vahvempi lainsäädäntö ovat keskeisiä tukitoimia. Naisihmisoikeuspuolustajat tarvitsevat myös kansainvälistä yhteistyötä ja suojelua poliittiselta vainolta, jota he usein kohtaavat työnsä vuoksi,” toteaa Salome Nduta. 

Mikä motivoi toimimaan väkivaltaa vastaan? 

Salome Nduta nostaa kolme keskeistä motivaatiota, jotka ohjaavat myös hänen johtamansa WHRD-Hubin toimintaa: oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien puolustaminen, solidaarisuus muiden naisten kanssa sekä halu edistää sosiaalista muutosta. 

Sukupuolittunut väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia, ja sen juurisyyt, kuten patriarkaatti ja sukupuolten epätasa-arvo, on haastettava. WHRD-Hub pyrkii edistämään oikeudenmukaista ja turvallista yhteiskuntaa kaikille, erityisesti naisille ja tytöille. 

“Meillä on toivoa, että tilanne muuttuu paremmaksi. Esimerkiksi nuorten järjestämissä laajoissa mielenosoituksissa näimme, kuinka nuoret miehet ja naiset olivat yhdessä kadulla ja tukivat toisiaan. Aiemmin on väitetty, että esimerkiksi nuorten naisten pukeutuminen, kuten tiukat lyhyet mekot, olisivat syy väkivaltaan. Protestit osoittivat tämän vääräksi käsitykseksi” Salome Nduta toivoo. 

 

KIOS tukee WHRD-Hubia EU-rahoitteisen Haki ni Yetu- projektin kautta. WHRD-Hub oli mukana ensimmäisessä rahoitushaussa, joka järjestettiin vuonna 2023. Lisätietoa Haki ni Yetu-projektista löytyy täältä!