Suomen puolustettava sateenkaarioikeuksia ulko- ja kehityspolitiikassa tinkimättömästi
KIOS on ollut mukana muiden kansalaisjärjestöjen kanssa aktiivisesti mukana nostamassa sateenkaarioikeuksia ulko- ja kehityspolitiikan sisältöihin. Sateenkaari-ihmiset kokevat syrjintää ja kasvanutta väkivallan uhkaa kaikkialla maailmassa. Samaa sukupuolta olevien väliset seksisuhteet on kriminalisoitu yli 60 maassa usein kolonialismin perintönä. Merkittävä taustatekijä syrjinnän voimistumisessa on kansainvälisesti rahoitettu ja verkottunut anti-gender-liikehdintä, jossa ihmisoikeuksia vastustetaan vetoamalla keksittyyn uhkakuvaan ”gender-ideologiasta”. Setan pääsihteeri ja KIOSin hallituksen jäsen Kerttu Tarjamo avasi meille tarkemmin järjestöjen tekemää yhteistyötä sekä sateenkaarioikeuksien toteutumista Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa.
Suomi lukeutuu globaalisti ”sateenkaariystävä”-maihin ja edistänyt kansainvälisesti monilla eri foorumeilla sateenkaarioikeuksia. Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo on toiminut pitkään sateenkaarevin ihmisoikeuksien parissa ja nähnyt miten niiden edistämisessä tapahtuu poliittista vaihtelua poliittisen johdon ja yleisesti maailmanpoliittisen tilanteen mukaan.
Tällä hetkellä Kerttu työskentelee Setan pääsihteerinä, jossa on toiminut nyt jo 8 vuoden ajan. Setassa olon aikana yhteistyö suomalaisen järjestökentän, kuten KIOSin kanssa on ollut koko ajan tiivistä. Ajatuksia on vaihdettu sateenkaarioikeuksien tilasta sekä ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamisen tarpeista Suomen ulko- ja kehityspolitiikassa.
”KIOSilla on vahva asiantuntijuus ihmisoikeusperusteisesta kehitysyhteistyöstä, Setalla taas sateenkaarikysymyksistä laajasti sekä yhteistyösuhteet kansainvälisten sateenkaaritoimijoiden kanssa. Viime aikoina yhteistyö on tiivistynyt ja tietoa jaettu eri tilanteista ja sateenkaarioikeuksien vastaisen liikkeen vaikutuksista sateenkaari-ihmisten oikeuksiin ja niitä puolustaviin toimijoihin. Yhteistyö on ollut hyvin pitkälti perinteistä asiantuntijatiedon vaihtoa”, kertoo Kerttu Setan ja KIOSin välisestä yhteistyöstä. Tällä hetkellä Kerttu toimiikin KIOSin hallituksen varapuheenjohtajana, hallituksen jäsenenä hän on ollut jo useamman vuoden ajan.
Sateenkaarioikeuksien edistämistä yhteistyössä
Suomessa useat järjestöt tekevät työtä sateenkaarioikeuksien parissa ja yhteistyötä tehdään laajemminkin eri järjestöjen kesken. Keskeiseksi esimerkiksi Kerttu nostaa Setan, KIOSin, Väestöliiton ja Amnestyn työstämän taustapaperin, jossa yhteistyöllä ja eri järjestöjen tietoja yhdistelemällä koottiin yhteen suosituksia toimista, joilla Suomi olisi vahvempi sateenkaari-ihmisten oikeuksien puolustaja globaalisti. Näiden avulla järjestöt pystyvät tekemään yhdessä koordinoidummin vaikuttamistyötä sateenkaarioikeuksien puolesta. Yhteiset tavoitteet ja toiminta on erityisen tärkeää ajassa, jossa sateenkaari-ihmisten oikeuksiin kohdistuu voimakasta vastustusta eri puolilla maailmaa.
”Suomessa on jo pitkään ollut kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa sateenkaarioikeuksiin liittyviä linjauksia ja tämä on ollut todella tärkeää. Tässä nähdään kuitenkin jonkin verran poliittista vaihtelua, miten aktiivisesti esimerkiksi sateenkaari-ihmisten oikeuksia on kansainvälisesti edistetty,” Kerttu pohjustaa.
Tuelle tarvetta, löytyykö Suomelta poliittista johtajuutta?
Tällä hetkellä esimerkiksi olisi tarve kansainvälisissä järjestöissä, niin YK:ssa kuin EU:n sisällä, valtioiden systemaattiselle ja vahvalle sateenkaarioikeuksien tukemiselle, sillä niitä kohtaan kohdistuu monenlaisia hyökkäyksiä.
”Tässä on nähty hallitusten välillä paljon eroa siinä, onko halua osoittaa poliittista johtajuutta myös sateenkaarioikeuksien suhteen. Tämä on yksi asia, jota Suomen pitäisi tehdä vielä vahvemmin: tinkimättömästi puolustaa sateenkaari-ihmisten oikeuksia ulko- ja kehityspolitiikassaan.”
Esimerkkinä Kerttu antaa vaikkapa sen, että ajetaan tiukasti kaikkien sateenkaari-ihmisiin kohdistuvien kriminalisointien poistamista tai sen, että uskalletaan nostaa näitä asioita esille myös kahdenvälisissä keskusteluissa. Myös esimerkiksi ulkoasianhallinnon toimijoiden olisi hyvä saada systemaattisesti koulutusta sateenkaarioikeuksien edistämisestä osana Suomen ulko- ja kehityspolitiikkaa.
Rahoituksella turvataan sateenkaariliikkeen toimintamahdollisuudet
Rahoituksen turvaaminen sateenkaarioikeuksien edistämiseksi on yksi tärkeä osa-alue. Suomi on ottanut Kertun mukaan kokoonsa nähden sateenkaarioikeudet hyvin huomioon ja esimerkiksi KIOSinkin saamalla ulkoministeriön ohjelmatuella pystytään joustavasti edistämään ja rahoittamaan sateenkaariliikettä. Samalla Kerttu huomauttaa, että kokonaisuudessaan summat sateenkaarioikeuksien tukemiseen ovat edelleen varsin maltillisia niin Suomen osalta kuin globaalistikin.
”Rahoituksen turvaaminen olisi tärkeää ja sitä tulisi vahvistaa. Samalla on kiinnitettävä huomiota siihen, että esimerkiksi järjestöjen hankkeissa kuuluu sateenkaaritoimijoiden ääni ja heillä on omistajuus toiminnassa. Seta on pitänyt tärkeänä myös erilaisten alueellisten ja globaalien sateenkaarijärjestöjen tukemista, sillä tätä kautta mahdollistetaan toiminta myös vaikeissa toimintaympäristöissä, joissa alueellisten järjestöjen tuki on tärkeää myös paikallisille aktivisteille. Rahoituksen tulisi olla myös pitempiaikaista, jotta sen avulla saadaan aikaan myös tuloksia”, Kerttu taustoittaa.
Ihmisoikeusperustaisuus sateenkaarioikeuksien kannalta kaipaa vahvistamista
Kehitettävää on myös siinä, mitä kehityspolitiikan ihmisoikeusperuistaisuus tarkoittaa.
”Mitä se tarkoittaa esimerkiksi sateenkaarioikeuksien näkökulmasta? Mitä me edellytämme kehitystoimijoilta ja -hankkeilta?” Kerttu kysyy ja jatkaa:
”Voidaan ajatella, että kunhan hanke ei suoraan vahingoita sateenkaari-ihmisiä, niin se on ok. Kuitenkin monissa maissa, joissa ylläpidetään vahvasti sukupuoleen tai parisuhteeseen liittyviä normeja, nämä hankkeet saattavat olla saattavat olla välillisesti vahingollisia tai jättää sateenkaari-ihmisiä ulkopuolelle.”
Tästä syystä olisikin tärkeää arvioida hankkeiden sateenkaarivaikutuksia, jotta niissä otetaan huomioon myös sateenkaari-ihmisten ihmisoikeudet. Tässä Kerttu nostaa esille KIOSin hyvät toimintatavat siinä, miten varmistetaan, että ihmisoikeustoimijat ottavat yhdenvertaisuuden huomioon omassa toiminnassaan ja ovat sitoutuneita siihen. Tässä olisi varmasti myös paljon opittavaa suomalaisella kehityskentällä.
Sateenkaarioikeudet otettava huomioon kaikessa toiminnassa
Sateenkaarioikeuksien ottaminen huomioon läpileikkaavasti on Kertun mukaan tärkeää kahdesta näkökulmasta. Ensimmäisenä Kerttu nostaa esille maat, joissa kehitysyhteistyön parissa toimitaan:
”Sateenkaarioikeuksien tila on yleensä näissä maissa heikko. Sateenkaarioikeudet korreloivat oikeusvaltio-ajattelun ja demokratian tilan kanssa. Sateenkaarioikeuksiin ja niiden edistämiseen liittyy yleensä vahvasti myös stigmaa. Jos kehityspolitiikalla ei edistetä kaikkien yhdenvertaisuutta, se ylläpitää syrjiviä rakenteita.”
Toinen näkökulma, jonka Kerttu nostaa esille, on kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen:
”Jos sateenkaari-ihmiset eivät pääse syrjinnän takia osallistumaan koulutukseen tai työelämään, niin eihän heidän kohdallaan tule koskaan toteutumaan kestävän kehityksen tai Agenda2030 -tavoitteet. He eivät pääse osallisiksi kehityksestä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ihmisten moninaisuuden huomioimista ja erilaiset esteet kehitykseen mukaan pääsemisen tiellä.”
Sateenkaarioikeuksien edistämistä tarvitaan siis varmistamaan, että kaikki otetaan mukaan ja toisaalta myös siksi, ettei sateenkaari-ihmisten potentiaalia jätetä käyttämättä.
Haasteellisissa tilanteissa paikallista sateenkaariliikettä kuunneltava
Kerttu tuo esille, että esimerkiksi KIOS toimii sellaisilla alueilla, joissa tilanne on yleensä haastava sateenkaarioikeuksien näkökulmasta. Näillä alueilla on kuitenkin kaikesta huolimatta vahva sateenkaariliike ja kansalaisyhteiskunta.
”Näin haastavissa olosuhteissa sateenkaariliike tarvitsee tukea ulkopuolelta toiminnan turvaamiseksi. Paikallisella sateenkaarijärjestöillä on vahva rooli sekä vaikuttamistyössä lakien muuttamiseksi sateenkaarimyönteisemmäksi kuin olla tukena paikalliselle sateenkaariyhteisölle, joihin näissä tilanteissa kohdistuu valtava paine ja uhka”, korostaa Kerttu.
Millaisia toiveita sateenkaariliikkeeltä itseltään sitten tulee?
”Rahoituksen osalta liittyy siihen, että heidän tarpeitaan kuunnellaan ja siihen, että luotetaan siihen, että he itse tietävät mikä omassa kontekstissa on parasta ja toimivaa. Toinen on rahoituksen joustavuus, sillä kontekstit ovat niin haastavia., Mitä jos tilanne muuttuukin nopeasti? Miten turvataan liikkeen toimintamahdollisuudet? Ei näissä tilanteissa pysty vastaamaan kaikkiin länsimaisiin rahoituksen vaatimuksiin, kun pitäisi keskittyä käytännön työhön”, Kerttu sanoo.
”Usein kuulee, että halutaan ja toivotaan, että erilaisia maatilanteita ja asioita nostetaan ja pidetään esillä. Se millä tavalla tämä tehdään, riippuu siitä mitä aktivistit haluavat – he tunnistavat yleensä mitä vaaditan. Joskus se on äänekkäitä ulostuloja ja vaikuttamista, joskus vaaditaan hiljaista diplomatiaa. Aina kun tehdään jotain, olisi tärkeää tarkistaa paikallisilta toimijoilta toiveet. Tässä suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä linkkejä.”
Sateenkaariaktivistien turvallisuus huolenaiheena
Yksi kompastuskivi, jonka Kerttu nostaa vielä esille, on tilanteet, joissa ihmisoikeuspuolustajat tarvitsisivat turvaa. Tässä törmätään usein byrokraattisiin esteisiin. Suomelta puuttuu esimerkiksi viisumikäytännöt tällaisiin tilanteisiin.
”Suomi on aika heikosti pystynyt tarjoamaan turvaa aktivisteille. Meillä ei ole hätäviisumimekanismia toistaiseksi, toivotaan että sekin joskus tulee. Tässä toimijoina ollaan aika turhautuneita, sillä tiedetään, että Suomella olisi kyllä varaa tarjota suojaa ja turvaa. Nämä ovat tosi harmillisia tilanteita.”
Yhtenä kiinnostavana esimerkkinä Kerttu nostaa esille Saksan, jossa on tehty erillinen sateenkaari-toimenpideohjelma nimenomaan ulko- ja kehityspolitiikkaan.
”Ohjelma käy systemaattisesti läpi, miten Saksa voi paremmin huomioida sateenkaari-ihmisten oikeuksia osana ulko- ja kehityspolitiikkaa. Toivoisin että Suomikin pystyisi tällaisen joskus tekemään”, Kerttu sanoo.
Valonpilkahduksia myönteisestä kehityksestä sateenkaarioikeuksien suhteen
Kertun näkemyksen mukaan pidemmällä aikavälillä suunta on parempaa. Kehitys on erilaista eri puolilla maailmaa ja valonpilkahduksia on nähtävissä esimerkiksi Aasiassa.
”Japanissa on esimerkiksi kasvanut yhteiskunnallinen paine jonkinlaisten ratkaisujen tekemiselle, ja tällä saattaa olla laajempaakin vaikutusta, jos siellä yhteiskunnallinen ilmapiiri muuttuu. Thaimaassa on vastikään hyväksytty samaa sukupuolta olevien välinen avioliitto. Lisäksi Intiassa tapahtuu pientä myönteistä kehitystä, joka antaa toivoa.”
”Myös maissa, joissa on tehty sateenkaarivihamielisiä päätöksiä, on se sitten Venäjällä tai Ugandassa, on vahva sateenkaareva kansalaisyhteiskunta, joka pyrkii laittamaan vastaan ja tekemään muutosta parempaan suuntaan. Sateenkaariaktivistit ja -järjestöt ovat yleensä myös niitä toimijoita, jotka puolustavat laajemmin ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota omassa maassaan. Jos nämä ovat Suomelle tärkeitä asioita, tukea olisi hyvä kohdistaa myös heille.”
Pitkäjänteisyydellä saadaan aikaan muutosta parempaan niin Suomessa kuin maailmalla
Myös Suomessa ihmisoikeudet tuntuvat olevan vastatuulessa ja Kerttu korostaa, että Pride tuntuu nyt tarpeellisemmalta kuin koskaan. Erityisen huolestuttavaa on vihamielinen ilmapiiri, joka näkyy jo nyt häirintänä ja vihatekoina sateenkaaritapahtumissa. Pidemmällä aikavälillä on kuitenkin nähtävissä muutosta parempaan:
”Seta viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan ja nyt onkin hyvä aika reflektoida sitä muutosta, mikä on saatu aikaan myös Suomessa. Välillä otetaan takapakkia ja hakataan päätä seinään. Siksi tarvitaankin pitkäjänteistä ja sitkeää työtä, jotta saadaan aikaan muutosta. Ja kyllä muutosta parempaan myös tapahtuu”, summaa Kerttu. Pride-tapahtumat Suomessa ovat sitäkin tärkeämpiä, kun aivan lähialueilla ne ovat kiellettyjä tai niihin kohdistuu merkittävä väkivallan uhka.
Siksi onkin tärkeää olla Prideilla puolustamassa sateenkaari- ja ihmisoikeuksia. Tilaa löytyy kuitenkin myös ilolle:
” Helsingin Prideihin tehdyn kaasuiskun yhteydessä noin 10 vuotta sitten oikeudessakin todettiin, ettei mielenilmaus vaadi tietynlaista tyyliä. Pride on itsestään selvästi tapahtuma sateenkaari-ihmisten yhdenvertaisuuden puolesta. Samalla se on sateenkaari-ihmisten rikkaan moninaisuuden juhla – se että ihmiset ovat iloisia ei poista sitä, etteikö kyseessä olisi tärkeä poliittinen tapahtuma”, muistuttaa Kerttu.
KIOS puolustaa sateenkaari- ja ihmisoikeuksia vuoden jokaisena päivänä. KIOS on myös mukana Helsinki Pride-kulkueessa lauantaina nostamassa esille sateenkaarioikeuksia ihmisoikeutena.