Globaali etelä huolissaan EU:n omnibus-muutoksesta: Kutsu EU:n jäsenvaltioille pysäyttää perääntyminen yritysvastuun edistämisessä

Kirjoittaja: Joseph Byomuhangyi – Koordinaattori, Uganda Consortium on Corporate Accountability (UCCA)

Euroopan unioni (EU) on pitkään asemoitunut itsensä globaaliksi johtajaksi yritysvastuussa ja kestävissä liiketoimintakäytännöissä. Viimeisimmät tapahtumat, jotka liittyvät omnibus-muutokseen, viittaavat kuitenkin huolestuttavaan perääntymiseen näistä sitoumuksista. Raporttien mukaan Euroopan komissio harkitsee yritysvastuun ja kestävyysvelvoitteiden due diligence -direktiivin (CSDDD) avaamista uudelleen, mikä saattaa heikentää sen laajuutta ja tehokkuutta. Kansalaisjärjestöjen ja globaalin etelän kärsivien yhteisöjen näkökulmasta tämä on merkittävä takaisku taistelussa ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun puolesta globaaleissa toimitusketjuissa.

Kriittinen hetki yritysvastuulle

CSDDD, joka hyväksyttiin heinäkuussa 2024. Se asetti uuden globaalin standardin pakolliselle due diligence -toiminnalle, joka velvoittaa monikansallisia yrityksiä varmistamaan, että niiden toimitusketjut kunnioittavat ihmisoikeuksia ja ympäristönormeja. Vaikka direktiivi ei ole täydellinen, se merkitsi merkittävää muutosta tehottomista vapaaehtoisista toimenpiteistä sitoviksi velvoitteiksi. Tärkeät säännökset – kuten due diligence -velvoitteiden laajentaminen suoraan toimittajien ulkopuolelle, yritysten siviilioikeudellinen vastuu ja vahvan valvonnan varmistaminen – tarjosivat suunnitelman vastuulliselle yritystoiminnalle maailmanlaajuisesti.

Kuitenkin Omnibus-muutos uhkaa laimentaa näitä suojatoimia. Yksi huolestuttavimmista piirteistä on due diligence -velvoitteiden rajaaminen vain suoriin toimittajiin. Tämä lähestymistapa luo vaarallisen porsaanreiän, sillä vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristörikkomukset tapahtuvat syvemmällä toimitusketjuissa, usein alihankkijoilla ja epävirallisilla työntekijöillä globaalissa etelässä. Siirtämällä vastuun pois yrityksiltä, ellei ”kohtuullisia raportteja väärinkäytöksistä” ilmene, muutos heikentää merkittävästi ennakoivaa valvontaa ja vastuullisuutta.

Heikon CSDDD:n todelliset seuraukset

Heikon yritysvastuun seuraukset eivät ole hypoteettisia; ne ovat jo nähtävissä globaalissa etelässä. Kongon demokraattisessa tasavallassa lapsityövoimaa koboltti- ja litiumkaivoksissa – jotka ovat tärkeitä EU:n vihreälle siirtymälle – on dokumentoitu laajasti. Ilman tiukkaa due diligencea monikansalliset yritykset voivat jatkaa hyötymistään hyväksikäyttävästä työvoimasta. Samoin Bangladeshissa vuonna 2013 tapahtunut Rana Plaza -tehtaan romahdus, jossa kuoli yli 1 100 ihmistä, paljasti valvonnan puutteen alihankintaketjuissa. Monet eurooppalaiset brändit hankkivat tuotteita tehtaista, jotka eivät täyttäneet turvallisuusstandardeja, mutta niiden oikeudellinen vastuu oli minimaalinen.

Ympäristövahingot ovat yhtä vakavia. Brasiliassa Amazonin alueen laajamittainen metsäkato on liitetty EU:hun suuntautuviin soija- ja naudanlihavienteihin. Toimitusketjujen epäselvyys on mahdollistanut myös laittomat maankaupat ja alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaukset. Ugandassa on havaittu huolestuttavia yritysten ihmisoikeusloukkauksia. Kaivosteollisuus, erityisesti kultaa ja öljyä tuottavat sektorit, ovat saaneet aikaan maankäytön muutoksia ja ympäristötuhoa. Kaivosteollisuus, joka toimittaa eurooppalaisille markkinoille, on ajanut alkuperäiskansat pois Karamoja-alueelta ilman asianmukaista korvausta. Samoin öljynetsintähankkeet Albertinen alueella, erityisesti Itä-Afrikan öljyputken (EACOP) yhteydessä, ovat johtaneet pakkosiirtoihin ja riittämättömään uudelleenasutukseen.

Viallinen ja epäpätevä prosessi

Huolestuttavaa on myös se, että CSDDD:n tarkistaminen tapahtuu ilman avoimuutta. Laajamittainen kuulemisprosessi, joka johti sen hyväksymiseen, sisälsi panoksia yli 174 000 henkilöltä ja kansalaisjärjestöltä maailmanlaajuisesti, monilta globaalin etelän alueilta. Kuitenkin nykyinen tarkistusprosessi on jättänyt nämä äänet ulkopuolelle, heikentäen alkuperäistä inklusiivista lähestymistapaa, joka antoi direktiiville laillisuuden. Tämä epäpätevyys ei vain heikennä luottamusta EU:n päätöksentekoon, vaan se myös viestii välinpitämättömyydestä niitä näkökulmia kohtaan, jotka ovat eniten alttiina yritysten huolimattomuudelle.

Lisäksi muutos sallii EU:n jäsenvaltioiden poistaa siviilioikeudellisen vastuun, poistaen yhden voimakkaimmista kannustimista yritysten vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Ilman oikeudellisten seuraamusten uhkaa yrityksillä ei ole suurta motivaatiota ottaa due diligence -velvoitteitaan vakavasti, jättäen marginalisoidut yhteisöt ilman pääsyä oikeuteen ja korvauksiin.

EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksistaan

Väitteet siitä, että CSDDD:n heikentäminen edistäisi talouskasvua tai kansainvälistä kauppaa, ovat virheellisiä; tämä askel vain säilyttäisi tilanteen, jossa yritykset hyötyvät sosiaalisesta ja ympäristön hyväksikäytöstä. Euroopan talouden kilpailukyvyn ei tulisi tukeutua liiketoimintakäytäntöihin, jotka vahingoittavat marginalisoituja yhteisöjä.

Globaalin etelän maat ovat pitkään vaatineet tiukempia yritysvastuutoimia, ja CSDDD oli tärkeä askel oikeaan suuntaan. Jos EU ja sen jäsenvaltiot valitsevat laimentaa sitoumuksiaan, ne riskeeraavat maailmanlaajuisten ponnistelujen heikentämisen vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi. Euroopan unionin jäsenvaltioiden on vastustettava painostusta heikentää direktiiviä ja sen sijaan varmistettava sen täysi ja ajantasainen täytäntöönpano.

Maailma katsoo. Jos EU nyt perääntyy CSDDD:stä, se ei vain petä työntekijöitä ja ympäristöä, vaan myös heikentää uskottavuuttaan yritysvastuussa johtavana toimijana. Nyt on aika vahvistaa – ei heikentää – suojelutoimia niin ihmisille kuin planeetalle.

Tämä on kutsu toimintaan EU:n jäsenvaltioiden päättäjille ja kansalaisjärjestöille: nouskaa ylös ja estäkää ehdotetut muutokset, jotka olisivat selkeä askel taaksepäin.