Kehitysyhteistyö ja kansalaisyhteiskunnat rahoituskriisin ja poliittisen muutoksen puristuksessa
Kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kenttä on voimakkaassa murroksessa. Yhdysvaltojen päätös jäädyttää USAID-rahoitus on vain yksi osa isompaa, globaalia siirtymää, jossa pitkäjänteinen kehitys, ihmisoikeudet ja kansalaisyhteiskuntien tukeminen jäävät jalkoihin. Samaan aikaan yhä näkyvämpi oikeusvastainen (anti-rights) retoriikka — jota esimerkiksi Donald Trump edistää puheillaan — haastaa koko kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. Tässä artikkelissa tarkastellaan tilannetta kansainvälisesti, KIOSin kumppaneiden kautta ja Suomen näkökulmasta – sekä kysytään, mitä meidän kaikkien tulisi tehdä.
USAIDin jäädytys ja globaalit vaikutukset
Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAIDin toiminta on ollut käytännössä jäädytettynä alkuvuodesta 2025 lähtien. USAIDin nettisivut ovat edelleen poissa käytöstä tämän tekstin kirjoitushetkellä. Monissa maissa jäädytys on tarkoittanut rahoituskatkoja kriittisille ohjelmille, erityisesti ihmisoikeustyöhön, HIV/AIDSin ehkäisyyn, sukupuoliväkivallan torjuntaan sekä mielenterveystyöhön.
Vaikutukset ovat olleet isoja niin paikallisiin yhteisöihin, että järjestöihin. Monet yhteisöt ovat menettäneet tärkeitä palveluita ja paikalliset järjestöt ovat joutuneet lomauttamaan henkilöstöä. Tilanteen vakavuus tuli nopeasti esiin esimerkiksi Nepalissa, jossa lähes 90 % kansallisesta HIV-ohjelmasta ja niihin liittyvistä terveyspalveluista oli USAIDin varassa.
USA:n ulkopoliittinen linja on aiemmin nojannut ”pehmeään voimaan”, eli vaikutusvaltaan, jota rakennetaan yhteistyöllä, kehitystuella ja arvojohtajuudella. Nyt tätä voimaa murennetaan ja muut maat ovat ottaneet joko perässä mallia tai alkaneet valmistautua pahimpaan. Ihmisoikeuksien ja demokratian tukeminen jää taka-alalle – tilalle ovat nousemassa sisäpoliittiset intressit ja lyhytjänteiset turvallisuuspoliittiset tavoitteet.
Laajempi kehityspolitiikan murros
Kehitys ei koske pelkästään Yhdysvaltoja. Myös Euroopan maissa on siirrytty pois kokonaisvaltaisesta, ehkäisevästä ja pitkäjänteisestä kehityspolitiikasta. Useissa tapauksissa rahoitus ohjataan nyt turvallisuuteen ja puolustusvoimiin, maahanmuuton torjuntaan tai taloudellisiin etuihin.
Muutos vaikuttaa etenkin tärkeää ihmisoikeustyötä tekeviin järjestöihin, kun rahoitusta ohjataan pois pitkäjänteisestä työstä. Hollannin rahoitusleikkaukset ovat osuneet kovimmin sateenkaarioikeuksia edistäviin ohjelmiin, joiden toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti. Merkittävät EU-maat Belgia, Saksa ja Ranska ovat, muiden joukossa, pienentäneet kehitysyhteistyöbudjettejaan roimasti edeltävään verrattuna, mikä on heijastunut laajasti globaalin kansalaisyhteiskunnan toimintaan.
Tämä kehityskulku ei ole vain rahoitukseen liittyvä kysymys, vaan uhkaa koko kansainvälisen oikeusperustaisen järjestelmän vakautta ja kansainvälisen yhteistyön jatkuvuutta. Kun kehitysyhteistyön ja ihmisoikeustyön tukeminen jää akuutimpien kriisien varjoon, katoaa samalla se usein pitkäjänteinen, mutta ratkaiseva työ, jonka avulla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta. Monien pienempien toimijoiden olemassaolo on nyt vaakalaudalla – ja heidän katoamisensa tarkoittaisi samalla kokonaisien yhteisöjen äänen hiljenemistä ruohonjuuritasolla: juuri siellä, missä muutos syntyy ja jossa kansalaisyhteiskunnan rooli on kaikkein tärkein.
KIOSin kumppanikonteksti ja vaikutukset
Rahoitusjäädytykset ja globaalit muutokset ulko- ja kehityspolitiikassa ovat heijastuneet suoraan KIOSin tukemiin järjestöihin eri puolilla maailmaa. Kumppaneiden viestit osoittavat, että vaikutukset näkyvät erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa yhteisöissä – heissä, joiden elämään kansalaisjärjestöjen työ tuo konkreettista turvaa ja toivoa.
Ugandassa useat UCCAn (Uganda Consortium on Corporate Accountability) jäsenorganisaatiot ovat joutuneet keskeyttämään ohjelmatoimintansa rahoituksen pysähdyttyä. Työntekijöitä on siirtynyt palkattomaan vapaaehtoistyöhön, mikä kertoo järjestöjen sitoutumisesta, mutta myös niiden haavoittuvuudesta. Ohjelmien keskeytymisellä on ollut merkittäviä vaikutuksia erityisesti niihin yhteisöihin, jotka ovat valmiiksi yhteiskunnan rajoilla ja joille järjestöt ovat olleet elintärkeä tuki.
Keniassa tilanne on muuttunut nopeasti huolestuttavaksi. Ns. Kaluma Bill, joka on nimetty kansanedustaja George Peter Kaluman mukaan, pyrkii kriminalisoimaan sateenkaari-ihmisiä entistä laajemmin. Tällainen lainsäädäntö uhkaa syvästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksia. Rahoituksen katkettua useat HIV- ja sukupuoliväkivaltaa ehkäisevät palvelut on lakkautettu. Esimerkiksi Busian alueella transyhteisö on menettänyt pääsynsä keskeisiin terveyspalveluihin, ja monet järjestötoimijat ovat jääneet ilman työkaluja vastata yhteisön kriisiin.
Nepalissa kumppanijärjestömme SUS (Samari Utthan Sewa) on raportoinut syvästä kriisistä. Useat LHBTIQA+ yhteisön jäsenet ovat menettäneet työnsä ja pääsynsä keskeisiin tukipalveluihin. Moni on ajautunut prostituutioon tai lähtenyt etsimään työtä Intiasta, usein hyväksikäytön uhalla. Tilanne on vaikeutunut entisestään, kun myös perusterveydenhuollon tarjoamat lääkkeet ja ehkäisyvälineet ovat käyneet harvinaisiksi. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat sateenkaariyhteisöön kuuluvat dalitit, eli kastittomat, jotka ovat marginalisoituja marginalisoitujen joukossa.
Sri Lankassa KIOSin kumppanijärjestö TSA (The Social Architects) koki ison osan rahoituspohjastaan katoavan käytännössä yhdessä yössä. “Koko yhteisön luottamus menetettiin,” kertoo järjestön johtaja Sherine kuvaillessaan tilannetta, jossa kolme merkittävää rahoittajaa vetäytyi samanaikaisesti ja yhteisön jäsenille jouduttiin kertomaan, että elintärkeä toiminta, esimerkiksi sodan uhreille tarjottu psykososiaalinen tuki, ei enää jatkukaan. Vaikka maan uusi hallinto on tuonut mukanaan toiveita muutoksesta, ei tilanne ole vielä vakautunut. Samaan aikaan yhteiskunnalliset jännitteet kasvavat, ja ihmisoikeustilanne huononee.
Kumppaneidemme viestit kentältä osoittavat, että kansainvälisen rahoituksen vetäytymisen vaikutukset eivät jää abstraktille tasolle – ne näkyvät suoraan ihmisten arjessa, terveydessä, turvallisuudessa ja tulevaisuuden mahdollisuuksissa.
Vaikutukset tuntuvat myös Suomessa
Me emme voi tarkastella suomalaista yhteiskuntaa erillään maailman tapahtumista. Kehitysyhteistyön leikkaukset ja niiden taustalla olevat poliittiset valinnat heijastuvat meille takaisin – heikentäen sekä globaalia vaikuttavuutta että kotimaista demokratiaa. Suomen hallitus on tehnyt jo kolmannen kerran tällä hallituskaudella leikkauksia kehitysyhteistyömäärärahoihin, tällä kertaa 120 miljoonan euron edestä, mikä heikentää Suomen sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin ja rapauttaa sääntöperustaista maailmanjärjestystä.
Tällaiset päätökset eivät vaikuta ainoastaan kansainväliseen kehitysyhteistyöhön, vaan heijastuvat suoraan myös suomalaiseen yhteiskuntaan kaventaen järjestöjen toimintamahdollisuuksia, vapaaehtoistyön resursseja ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksia. Tämä uhkaa moniarvoisuutta ja yhteisöllisyyttä Suomessa sekä heikentää mahdollisuuksiamme vaikuttaa globaaleihin haasteisiin. Siksi on tärkeää, että löydämme yhdessä kestäviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä kotimaisen että kansainvälisen kehityksen ja demokratian vahvistamisen.
Yhteistyö jatkuu paineen alla
Ihmisoikeustyön kenttä on muuttunut nopeasti ja dramaattisesti. Kumppanimme, ja myös me KIOSissa, joudumme nyt sopeutumaan uudenlaiseen aikakauteen: aikakauteen, jossa taistellaan ihmisoikeuksien puolesta ilman aiempaa tukea ja turvaa. Moni ennen itsestään selvä resurssi tai rahoituskanava on kadonnut tai politisoitu.
Vaikeissa oloissa yhteistyön merkitys korostuu. Vaikka järjestöjen välinen yhteys ei aina ole ollut mutkatonta, nykyinen tilanne on mahdollistanut suhteiden vahvistamisen ja yhteisen päämäärän rakentamisen.
KIOS jatkaa kumppaniensa tukemista poikkeuksellisissa oloissa. Rahoituskatkokset, kiristyvä lainsäädäntö ja kasvava yhteiskunnallinen epävakaus ovat ajaneet monia toimijoita ahtaalle – mutta ihmisoikeustyö ei ole pysähtynyt. Päinvastoin: tarve työlle on suurempi kuin koskaan.
KIOS on ja pysyy ihmisoikeuksien puolella. Me tuomme esiin niitä ääniä, joita yritetään hiljentää – ja varmistamme, että ne kuuluvat. ”Yhdessä olemme vahvempia ja saamme enemmän aikaan. Nyt on aika keskittyä olennaiseen ja vahvistaa toistemme työtä”, muistuttaa KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz.
Ihmisoikeuksien puolustamisen aika on nyt
Maailma muuttuu – ja valitettavasti yhä useammin suuntaan, joka kaventaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa. Nyt jos koskaan tarvitaan kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien puolustajia, jotka pitävät ääntä, tukevat haavoittuvassa asemassa olevia ja rakentavat tulevaisuutta.
Sinä voit olla osa tätä työtä:
- Seuraa KIOSin ja kumppaneidemme työtä somessa.
- Jaa tietoa eteenpäin.
- Osallistu keskusteluun.
- Tue järjestöjen työtä mahdollisuuksiesi mukaan.
Puolustetaan ihmisoikeuksia yhdessä!
Tekstin lähteinä on käytetty keskusteluja KIOSin kumppaneiden ja asiantuntijoiden kanssa, sekä seuraavia artikkeleita:
Politiikkamuistio: kv-kehitysyhteistyön rahoituksen, ml. USAID, muutokset – Fingo
Hallitus leikkaa jälleen kehitysyhteistyöstä − sääntöperustaisuus matkalla romukoppaan – Fingo
Graduation from LDC and SDG targets under threat
Asia faces coordinated attack from anti-rights and anti-gender movements