Stop leikkauksille – kehitysyhteistyö on investointi tulevaisuuteen
Neljäs kerta toden sanoo? Hallitus on leikannut kehitysyhteistyöstä jo 1,3 miljaria euroa tällä hallituskaudelle ja valtiovarainministeri Purra on tehnyt syyskuun budjettiriiheen esityksen nyt neljännelle leikkaukselle kehitysyhteistyöhön. Päätökset, joita saatetaan pitää valtiontalouden “säästöinä”, ovat todellisuudessa lyhytnäköisiä ja vaarantavat niin ihmisoikeudet, demokratian kuin Suomen aseman kansainvälisenä kumppanina.
“Koukku sääntöpohjaisen järjestelmän palleaan”
KIOSin toiminnanjohtaja Kim Remitz kiteyttää leikkausten todelliset seuraukset kuvaavasti: “Lisäleikkaukset kehitysyhteistyöhön olisivat koukku sääntöpohjaisen järjestelmän palleaan”. Demokratialle on keskeistä toimiva kansalaisyhteiskunta ja järjestöt, jotka edistävät syrjäytyneiden ja vähemmistöjen hyvinvointia. Ilman niitä pienet ja heikot eivät saa ääntään kuuluviin. Sama koskee YK:ta ja muuta kansainvälistä monenkeskistä toimintaa. Se on väylä pienille maille osallistua yhteiseen päätöksentekoon.
Kysymys ei ole vain euroista budjettiriihessä, vaan demokraattisen ja sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestelmän uskottavuudesta. Kun Suomi vetäytyy vastuustaan, se antaa tilaa autoritaarisille voimille ja rapauttaa omaa luotettavuuttaan maailmalla.
Haluamme muistuttaa hallitusta siitä, että kehitysyhteistyö ei ole vain kuluerä, vaan strateginen investointi vakauteen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Sen avulla Suomi rakentaa kumppanuuksia, tukee heikommassa asemassa olevia ja kantaa globaalia vastuuta. Jos kehitysyhteistyötuki ajetaan alas, maksamme siitä myöhemmin – korkojen kera.
Viisi syytä vastustaa leikkauksia
- Kehitysyhteistyö on investointi tulevaisuuteen: se vahvistaa koulutusta, yhteisöjä ja ihmisoikeuksia.
- Jokainen euro kehitysyhteistyöhön vahvistaa ihmisoikeuksia ja antaa ihmisille mahdollisuuden elää turvassa ja ihmisarvoisesti.
- Lisäleikkaukset kehitysyhteistyöhön vaarantavat Suomen aseman kansainvälisessä yhteistyössä.
- Rahoitus tuottaa konkreettisia tuloksia: koulutettuja nuoria, vahvempia yhteisöjä, toimivia yhteiskuntia.
- Lyhytnäköinen säästö nyt johtaa kalliimpaan laskuun tulevaisuudessa.
Vastuullinen yritystoiminta, tasa-arvo ja demokratia ovat vaakalaudalla
Nyt puhutaan jo neljännestä mittavasta leikkauskierroksesta. Jokainen niistä on nakertanut Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa globaaliin kehitykseen ja kaventanut paikallisten ihmisten oikeuksia.
KIOSin pääteemojen, vastuullisen yritystoiminnan ja ympäristön suojelemisen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden, sekä demokratian ja oikeusvaltion toteutumisen näkökulmasta vaikutukset ovat valtavat.
Leikkaukset kaventavat mahdollisuuksia valvoa, että yritystoiminta ei aiheuta ihmisoikeusloukkauksia tai ympäristötuhoa. Jotta ilmastokriisiin ja biodiversiteetin katoon voidaan puuttua oikeudenmukaisesti, on myös ympäristö- ja ihmisoikeuspuolustajien suojeleminen välttämätöntä.
Leikkaukset vähentävät kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia puolustaa itseään syrjintää ja väkivaltaa vastaan. Kun ihmisten perusoikeuksia ei turvata, epävakaus ja syrjäytyminen lisääntyvät. Paikallisten jännitteiden kasvu nousee ja se voi heijastua muun muassa muuttoliikepaineena vakaampiin maihin, kuten Suomeen.
Jos paikallisilta ihmisoikeusjärjestöiltä vedetään rahoitus, demokratian ja ihmisoikeuksien vastaiset voimat kävelevät kansalaisten yli. Demokratian ja oikeusvaltion rapautuminen lisää konflikteja, korruptiota ja epäoikeudenmukaisuutta – tämä vaikuttaa myös kansainväliseen turvallisuuteen ja Suomen intresseihin.
Leikkaukset vaarantavat ihmishenkiä
Kun puhumme leikkauksista kehitysyhteistyöhön ja sen rahoittamiseen, puhumme myös ihmishengistä.
Kehitysyhteistyö tarjoaa ihmisoikeuspuolustajille paitsi taloudellista tukea, myös suojan ja näkyvyyden, jotka voivat pelastaa heidän henkensä. Se mahdollistaa koulutuksen, verkostoitumisen ja kansainvälisen tuen, jotka vahvistavat paikallisten toimijoiden kykyä toimia turvallisesti ja tehokkaasti. Se on myös keino tuoda ihmisoikeusloukkauksista tietoa maailmalle, mikä vähentää rankaisemattomuutta ja lisää vastuuvelvollisuutta. Heikko oikeusvaltio ja rankaisemattomuus lisäävät ihmisoikeuspuolustajien haavoittuvuutta.
Ja kun ihmisoikeuspuolustajat joutuvat vaaraan, myös ihmisoikeudet, demokratia ja rauha horjuvat.
FrontLine Defendersin raportin mukaan vuonna 2024 murhattiin 324 ihmisoikeuspuolustajaa 32 maassa. Luku nousi edeltävään vuoteen verrattuna. Raportit korostavat, että ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat yhä enemmän väkivaltaa, uhkauksia ja vainoa.
Kun tukea ja turvaa tarjoavilta paikallisilta ja kansainvälisiltä toimijoilta vedetään matto alta pois leikkausten nimissä, tulemme näkemään tällaisten lukujen lisääntyvän.
Nyt on aika toimia
Budjettiriihi lähestyy. Päätöksiä tehdään pian ja nyt on se hetki, jolloin teoilla ja äänillä voidaan vaikuttaa.
Hallitus – tehkää oikea päätös Suomen tulevaisuuden ja kansan puolesta.
Kansalainen – pidä ääntä ja jaa tietoa, jotta viesti leviää laajemmalle!
Suomi ei saa kääntää selkäänsä maailmalle.
Lähteitä ja lisämateriaalia:
Järjestöjen työn tuloksia arkistot – Fingo