Kolme päivää YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevässä foorumissa

YK:n Business and Human Rights Forum 2025, jonka teemana oli “Accelerating Action on Business and Human Rights Amidst Crises and Transformations”, kokosi yhteen yli 4 600 osallistujaa 146 maasta. Kyseessä on maailman suurin yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä vuoropuhelufoorumi – ja KIOSille se oli tilaisuus oppia, verkostoitua ja vahvistaa ihmisoikeuspuolustajien (HRD) ääntä ruohonjuuritasolla.

Päivä 1: Suunnan asettaminen

Avausplenaarissa kuultiin herätyshuuto. YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk varoitti, että yritysten on kunnioitettava ihmisoikeuksia ja hallitusten säädeltävä haitallisia käytäntöjä. Hän vetosi maailmanlaajuisen liittouman puolesta, joka asettaa ihmiset etusijalle.

Ensimmäisen päivän viesti oli selvä: luottamus, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeuspuolustajien suojeleminen eivät ole neuvoteltavissa. Ihmisoikeudet koskevat ihmisiä – eivät tilastoja.

Lounaan aikana keskustelimme kahden nepalilaisen kumppanimme, Feminist Dalit Organisationin (FEDO) ja Lawyers’ Association for Human Rights of Nepalese Indigenous Peoplesin (LAHURNIP) kanssa. Oli arvokasta kuulla heidän kuulumisiaan ja näkemyksiään Nepalin tämänhetkisestä poliittisesta ilmapiiristä. Löysimme aikaa myös inspiroiville keskusteluille muiden yhteistyöjärjestöjen kanssa ja tapasimme muun muassa Business and Human Rights Centreä. Keskustelussa korostui yhteistyön voima ja merkitys.

Päivä 2: Syventävää vuoropuhelua

Päivä alkoi hedelmällisillä kahvikeskusteluilla Mark Fodorin (Coalition for Human Rights in Development) ja Roya A. Z. Høvsgaardin (DanChurchAid) kanssa. Keskustelimme paikallisten toimijoiden roolista ja neuvontatyön merkityksestä yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien edistämisessä.

 

Yksi foorumin kuumista aiheista oli EU:n yritysvastuuta koskeva Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD) eli yritysvastuudirektiivi. Direktiivi velvoittaa EU:ssa toimivat tai EU-markkinoilla liiketoimintaa harjoittavat yritykset kantamaan vastuun ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Vaikka edistystä on tapahtunut, direktiivi on kohdannut vastustusta, ja viimeaikaiset äänestykset ovat vesittäneet sen potentiaalista positiivista vaikutusta ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. KIOS on seurannut tätä tiiviisti yhteistyössä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa ja osallistunut valtakunnallisiin vaikuttamiskampanjoihin.

Päivän päätteeksi kokoonnuimme juhlaillalliselle LAHURNIPin kanssa, joka oli juuri palkittu arvostetulla Human Rights and Business –palkinnolla. Palkinto oli merkki heidän upeasta työstään ja se oli ylpeyden hetki meille kaikille. Kuten LAHURNIPin Shankar totesi aiemmin päivällä: “Palkinto ei ole vain LAHURNIPille, vaan kaikille liittolaisillemme, jotka ovat tehneet väsymättä töitä perusoikeuksien puolesta.”

Päivä 3: Pohjoismaisia näkökulmia ja ihmisoikeuspuolustajien ääniä

Viimeinen päivä alkoi verkostoitumisaamiaisella Suomen pysyvässä edustustossa Genevessä – aamun tapahtuma oli erinomainen tilaisuus diplomaattien, järjestöjen ja yritysten väliselle vuoropuhelulle. Pääsimme kuulemaan Phil Bloomerin (Business and Human Rights Centre) ja Robert McCorquodalen (YK:n BHR-työryhmän jäsen) näkemyksiä yritykset ja ihmisoikeudet teemasta.

 

Phil muistutti, että yritykset keskittyvät usein ympäristöriskeihin omassa toiminnassaan, mutta sivuuttavat paikallisyhteisöjen kohtaamat riskit. Tämä sokeapiste voi johtaa vakaviin vahinkoihin ja konflikteihin – asia, johon yritysten on puututtava ennakoivasti.

Robert korosti usein unohdettua periaatetta: uhrien oikeutta saada hyvitys. YK:n ohjaavien periaatteiden (UNGP) kolmas pilari on pääsy oikeussuojakeinoihin, ja ilman sitä ihmisoikeuslupaukset jäävät tyhjiksi sanoiksi.

Palasimme YK:lle ja osallistuimme sessioon, jossa käsiteltiin ihmisoikeuspuolustajien ratkaisevaa roolia yritystoimintaan liittyvien haittojen torjunnassa. Sessio alkoi Shankar Limbun (KIOSin kumppani LAHURNIP) avauspuheella, ja Chris Owalla CIAG Keniasta (KIOSin Haki Ni Yetu -kumppani) jakoi vaikuttavia näkemyksiä aiheeseen yhtenä puhujista. Myöhemmin lounaalla Chrisin kanssa opimme lisää CIAGin työstä ja kuvasimme materiaalia FEDO:n Sarita Barma Shakhan kanssa.

Ennen paluuta Suomeen ehdimme vielä piipahtaa YK:n kirjakaupassa ja tehdä viimeisen kierroksen Genevessä. Kolme päivää, lukemattomia keskusteluja ja uudistunut tunne siitä, että olemme tärkeiden asioiden äärellä.

Keskeiset opit

Foorumi teki yhden asian selväksi: nyt on aika siirtyä sitoumuksista tekoihin. Sitovat lainsäädäntökehykset ja läpinäkyvä raportointi eivät ole enää valinnaisia – ne ovat välttämättömiä. Yritysvastuu ei ole neuvoteltavissa, ei vain siksi, että se suojelee ihmisiä ja planeettaa, vaan myös siksi, että eettiset käytännöt hyödyttävät myös yrityksiä ja sijoittajia.

Ihmisoikeuspuolustajat, alkuperäiskansat ja muut vähemmistöryhmät tarvitsevat vahvempaa suojaa, nollatoleranssia heitä kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan ja merkityksellistä osallistumista päätöksentekoon. Sukupuoleen ja muuttoliikkeeseen liittyvät kysymykset pysyvät kriittisinä, ja rakenteellisen syrjinnän purkaminen sekä oikeuksiin perustuvien järjestelmien vauhdittaminen vaativat kiireellisiä toimia. Yritysten on varauduttava ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviin konflikteihin integroimalla ihmisoikeusperustaisia huolellisuusvelvoitteita ja hyvityksiä ennakoivasti.

Käydyt keskustelut ja opit muokkaavat sitä, miten tuemme ihmisoikeuspuolustajia ja sopeutamme rahoitustamme nopeasti muuttuvien haasteiden keskellä. Kumppanimme tekevät upeaa työtä ruohonjuuritasolla, ja olemme ylpeitä saadessamme seistä heidän rinnallaan.

Veera Teittinen, Etelä-Aasian asiantuntija, tiivisti läsnäolomme merkityksen:

Foorumi antoi meille mahdollisuuden paitsi oppia myös lisätä tietoisuutta ihmisoikeuspuolustajien kohtaamista todellisuuksista. Keskustelut auttoivat meitä yhdessä pohtimaan riskejä, mahdollisuuksia ja sitä, miten rahoitus voi paremmin sopeutua nopeasti kehittyviin yritystoiminnan ja ihmisoikeuksien haasteisiin.

Myös Maarit Roström, Itä-Afrikan vanhempi asiantuntijamme, piti foorumia arvokkaana:

Koska päivittäinen työ voi olla melko hektistä, minulle UNBHR-foorumi tarjosi tilaisuuden istua, kuunnella ja oppia. Se oli paikka kohdata relevantteja kumppaneita ja verkostoja. Tapasimme paikalliset kumppanimme LAHURNIPin ja FEDOn Nepalista sekä CIAGK:n Keniasta, jotka tekevät hienoa työtä paikallisyhteisöjen oikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi.

Kolme päivää foorumissa teki yhden asian selväksi: yritystoiminta ja ihmisoikeudet eivät ole ohitettavia sivuseikkoja – ne koskevat ihmisten ja planeetan tulevaisuutta. Kiitos kaikille, jotka jakoivat näkemyksiä, tarinoita ja ratkaisuja.

Seuraa meitä somessa saadaksesi lisää päivityksiä ja liity edistämään vastuullista yritystoimintaa, joka asettaa ihmisoikeudet etusijalle!

Kirjoittaja: Piia Khatiwada Suoranta, KIOSin viestintäkoordinaattori, joka osallistui YK:n BHR-foorumiin yhdessä KIOSin asiantuntijoiden Maarit Roströmin ja Veera Teittisen kanssa.